"Äiti oli tyyni ja onnellinen. Hän unelmoi porkkanoista ja perunoista, miten ne pyöristyisivät ja kasvoivat lämmössä. Hän näki vihreiden lehtien puhkeavan, niistä tuli meheviä ja voimakkaita, hän näki varsien huojuvan tuulessa sinistä merta vasten raskaina tomaattien, herneiden ja papujen painosta, Niistä perhe saisi syötävää"
-Muumimamma, Muumipappa ja meri-

maanantai 10. lokakuuta 2011

Agaricus musearius

Sunnuntaina pienellä retkellä lähi niityllä käytiin, siellä oli pakkastytön polku;
heinikossa huurteiset laikut olivat juuri, kuin jalan jälkiä.
Kotimatkalla moikattiin yhden naapurin koiraa, siihen jäätiin hyväksi toiviksi. 
Päädyttiin katsastamaan Tuure koiran emännän aarteita; piharakennuksen varasto oli täynnänsä mielenkiintoisia juttuja, juuri sellaisessa paikassa voisin viihtyä pidempäänkin vaikka lukemassa kirjaa tai muuten istuskelemassa, vanhat aarteita täynnänsä olevat ullakot ja varastot on minusta niin mukavia paikkoja.

Naapuri antoi minulla yhden aarteen mukaan kotiin viemisiksi ja näin minusta tuli ensimmäisen aidon vanhan opetustaulun omistaja :)

Taulussa on kärpäsisieni ja muita sieniä ja homeita, jopa homeinen leipäpala kuvattuna :D
Taulu on valmistunut vuonna 1924.




Nyt vaan se hakee paikkaansa jostain kotoa esillä. Seinällä löytyisi kolme vaihtoehtoa; 2 olohuoneesta ja yläkerran menevien rappusten alhaalta, josta se näkyisi eteiseen, paikka on muuten vaan epä edustava, meidän "logistiikka keskuksessa" on aina tavaroita, vaatteita, leluja tms. matkalla ylös päin, paha tapa varastoida jutttuja siihen...

No eiköhän se paikka löydy...

Toivotan taas muutaman uuden lukijan tervetulleeksi :)

11 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Oon höpsähtänyt kärpässieniin,en ruokavaliossa vaan sisustuksessa <3

Irmastiina kirjoitti...

Ihanan aarteen ole saanut!!

Riitta kirjoitti...

Tuo on tosi aarre! minäkin noita katselen aina, muttei mieleistä aihetta ole löytynyt, tuo kyllä kelpaisi :)

Tuija kirjoitti...

Ai täällä tää sun kärpässieni nyt on..ihana taulu. Siinä on sitä jotain, näytähän sitten mihin se tulee.

Wanhat aitat on oikeita aarreaittoja...huoh..meillä täällä etelässä niitä on harvemmassa ja eihän sinne pääse kun ei ole ketään tuttua.Harmi. Minäkin niin niistä tykkäisin.

Mukavaa viikon jatkoa sulle Maija.

Sini kirjoitti...

Tyylikäs! Tosi kiva mustapohjaisena. Kelpaa katsella :)

Liisa kirjoitti...

Hieno taulu.

Virpi kirjoitti...

Hieno ja arvokas taulu!

Villa Haikara kirjoitti...

Oi hieno! Vanha ja samalla niin trendikäs tummassa taustavärissään. Kärpässienikin :)
Eiköhän se hyvä paikka tuollaiselle tosiaan löydy.

Kivaa viikkoa!

Liisa kirjoitti...

Upean taulun sait Tuuren emännältä!
Varmasti se vielä löytää paikkansa :)

Mikähän noita eteisiä vaivaa..?! Meillä nimittäin ihan samaa "ongelmaa" pukkaa...

Voikukkapelto kirjoitti...

Upea aarre ja mieletön naapuri!!
Toiveesi toteutui: blogissani on sinulle jotain ;)

Maija kirjoitti...

Voikukkapelto: hih, no kiitos, täytyy laatia lista, kivaa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...